Jos aikoo hoitaa sielua, aikoo hoitaa sielua.
Jos antaa vetensä virrata kaduille,
antaa vetensä virrata kaduille.
Yksinkertaisimmat asiat laitetaan peltipurkkiin.
Peltipurkki laitetaan hyllylle
ja avataan, kun siltä tuntuu.
Sattuu nyt tuntumaan tältä.
Että tuntuu hyvältä olla surullinen.
Iloa on se, että surullisenakaan ei ole onneton.
Ja mielettömyyttä on se, että mielissäänkin on surullinen.
Nautintoa on se, että ei ole menettänyt muistojaan.
Jäljet on tutut. Niitä on vasta kuljettu.
20 vuotta sitten.
Muistot oli vähäiset nuoruusvuosina.
Kuinka paljon muistoja on kertynyt!
Kuinka rikas olen!
Kuinka paljon olen saanut!
Kaikkialla musiikkia. Vanhaa, uutta, surullista, iloa.
Musiikkia huutoon. Musiikkia hätään.
Musiikkia tulesta. Musiikkia sateesta.
Musiikkia nostaa rukous taivaisiin.
Minua alkaa väsyttää,
niin kuin väsyttää sitä,
jonka silmät sädehtivät onnesta,
ja sielu on nauttinut täyden annoksen
aatosta jaloa.
Varpaani jo tanssivat.
Paljaat varpaat peiton alla.
Ja monta sanaa, jotka saa jättää sanomatta,
siitä sen enempää.
Koska elämä voi olla yksinkertaista,
jos sen tahtoo olevan yksinkertaista.
Ja valkeudessa kestää. Painon veljen, siskon.
Kun hengittää omilla keuhkoillaan.
Happea riittää. Stereoissa musiikki.
Ja tässä hän on. Häntä te etsitte.
Jumalan mies, nainen. Mielipuoli melkein.
Raastava ikävä kotiin.
Yummy. Ainoa mitä osaa sanoa keskustellakseen.
Miehelle, joka on surun murtama.
Koeta kestää. Kuolema kulkee ohitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti